Winda tekee monipuolista yhteistyötä hankealueidensa toimijoiden kanssa
Winda Energy pyrkii tukemaan hankealueidensa paikallisia toimijoita sekä hankekehitykseen että paikalliseen toimintaan liittyen. Hankekehityksen aikana työllistämme paikallisia tekijöitä esimerkiksi rakennustöihin ja luontoselvityksiin liittyen. Lisäksi tuemme paikallista toimintaa tukirahoitusten ja sponsorointien avulla, jotka toteutetaan aina korruptio- ja lahjonnanvastaisen ohjeistuksen mukaisesti.
Hanketta kehitettäessä paikalliset yhdistykset ja toimijat voivat hakea tukirahoitusta tai sponsorointia olemalla yhteydessä hankevastaavaan. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa tuemme paikallista pesäpalloa sponsoroimalla Kannuksen Uraa.
Syksyllä tuulipuistojen avajaiskiertue toi windalaiset kivenheiton päähän Kannuksesta, minkä takia päätimme sopia pesäpallotreenit Kannuksen Uran kanssa. Pääsimme testaamaan, miten kansallislajin pelaaminen onnistuu Ura-aktiivien opastuksessa.
Roope Ypyä ja Hannu Annala opastivat windalaisia pesäpallon saloihin Kannuksen Uran kotikentällä.
On raikas syysaamu, kun Windan tiimi suuntaa kohti Kannuksen Uran kotiareenaa. Valmentajiksemme olemme saaneet Kannuksen Uran seuratoiminta-aktiivin ja markkinointivastaavan Hannu Annalan sekä B-pojissa pelaavan Roope Ypyän. He ovat luvanneet näyttää, miten palloa lyödään oikeaoppisesti.
Annalan mukaan tuulivoima on vaikuttanut positiivisesti paikalliseen urheilutoimintaan paitsi sponsorointien myös kaupungin saamien tuulivoimatulojen myötä.
– Kyllähän tuulivoima on antanut tälle kaupungille sen, että täällä on mahdollista muun muassa harrastaa.
Vaikka Kannuksessa pelataan muitakin lajeja, on pesäpallo paikallisille rakas laji. Annala kertoo, että parhaita hetkiä seuratoiminnan parissa ovat ne, kun lapset tulevat nykimään tuttua miestä hihasta Kannuksen Uran kotiotteluissa.
– Kerrankin istuin tuossa katsomon päädyssä, ja yksi pikkupoika tuli juttelemaan. Hän halusi ilmoittaa, että on sitten ensi vuonna Uran mies. Ja sisko tulee kuulemma perässä, hän muistelee nauraen.
Unihiekat silmistä aamutreenien avulla
Mutta miltä se Kannuksen Uran harrastustoiminta sitten näyttää? Sen saamme tuta seuraavaksi, kun Annala ja Ypyä pistävät meihin vauhtia.
Alkuverryttelyt takaavat, että aamu-unisimmatkin tiimiläiset saavat karistettua viimeisetkin unihiekat silmistään, ja kaikki ovat valmiita treenien ensimmäiseen harjoitukseen, kopitteluun. Pallot viuhuvat kentän poikki Annalan ohjeistaessa räpylän käyttöä.
– Ei kannata pitää räpylää pään kohdalla, vaan kopata pallot sivusta. Muuten voi käydä kasvoille huonosti.
Tuuli Pfeifer sai kutsun Kannuksen Uran naisten joukkueeseen lyötyään palloa hyvällä menestyksellä.
Siirrymme kopittelun jälkeen lyöntiharjoitusten pariin. 16-vuotias Ypyä toimii lukkarina ja neuvoo windalaisia mailan käsittelyssä. Vaikka Ypyä ei omissa peleissään olekaan lukkari, sujuu syöttäminen moitteettomasti.
– Viime kaudella olin siepparina laidassa tuossa rajan kohdilla, hän kertoo.
Kaikki osuvat palloon suhteellisen hyvällä menestyksellä, ja hyvien vikkien ansiosta jopa toimitusjohtaja Tuomas Hooli täräyttää pallon komeasti ilmaan muutaman hudin jälkeen. Paras suoritus kuitenkin nähdään, kun paikkatietoanalyytikkomme Tuuli Pfeifer astelee lyöntipaikalle. Hän mäjäyttää pallon lähestulkoon kentän toiselle puolelle, jolloin Annalakin yltyy kehumaan lyöntiä kentän reunalta.
– Kannuksen Uran naisissa olisi paikka vapaana tuollaiselle lyöjälle!
Uusiutuva energia tuo miljoonia kaupunkien ja kuntien kassaan
Tuulivoiman avulla pienetkin kaupungit ja kunnat voivat saada suuria taloudellisia voittoja. Puhtaan energian poikimat tulot voidaan investoida esimerkiksi tarpeellisiin rakennushankkeisiin.
Tuulivoima tuottaa paitsi puhdasta energiaa myös elinvoimaa kaupungeille ja kunnille, jotka hyötyvät etenkin tuulivoiman kautta saaduista kiinteistöverotuloista. Verohallinnon marraskuussa 2023 julkaiseman tiedotteen mukaan esimerkiksi Kannuksen kiinteistöverotuloista peräti 58,2 % koostuu tuulivoimasta. Se tarkoittaa, että tuulivoima tuottaa kaupungin kassaan yli 2 miljoonaa euroa. Kalajoella puolestaan tuuli- ja aurinkovoima yhdessä toivat kaupungille 3,7 miljoonaa euroa verotuloina.
Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö kertoo, että kaupunki haluaa tuulivoimasta saatujen verotulojen avulla kasvattaa elinvoimaisuuttaan. Kiinteistöverotulot on tarkoitus käyttää nimenomaan investointeihin eikä käyttötalouden menoihin.
– Halutaan jotain konkreettista, elinvoimaa edistävää veto- ja pitovoimaa tänne Kannukseen.
”Ilman tuulivoimasta saatuja kiinteistöverotuottoja emme olisi uskaltaneet lähteä investoimaan tähän kouluhankkeeseen”
Tällä hetkellä rakenteilla on uusi alakoulu, ja sen valmistuttua listalla ovat muun muassa varhaiskasvatuksen toimitilojen uusiminen sekä kirjaston rakentaminen.
– Ilman tuulivoimasta saatuja kiinteistöverotuottoja emme olisi uskaltaneet lähteä investoimaan tähän kouluhankkeeseen, joka on Kannuksen historian suurin yksittäinen investointikohde, Niinistö summaa.
Kaupungit ja kunnat hyötyvät tuulivoimasta myös muunlaisin tavoin. Niinistö korostaa etenkin sitä, miten tuulivoimayhtiöt näkyvät yhteisössä muun muassa harrastustoiminnan kautta. Yhtiöt voivat esimerkiksi sponsoroida urheiluseuroja tai tukea paikallisia hankkeita.
– Täällä on otettu hyvin vastaan tuulivoimayhtiöiden satsaukset harrastustoimintaan. On tärkeää, että yhtiöt näkyvät positiivisella tavalla ihmisten arjessa. Se osoittaa myös, että tuulivoima tuo monenlaista hyvää alueelle.
Tuulivoimahankkeet parantavat alueiden tiestöä huomattavasti, ja sen kunnosta pidetään huolta koko tuulipuiston elinkaaren ajan.
Kalajoen elinkeinojohtaja Miia Himanka puolestaan kertoo tuulivoiman suorista ja välillisistä vaikutuksista paikkakuntien elinkeinoelämään. Tuulivoimayhtiöt esimerkiksi työllistävät paikallisia rakennus- ja maansiirtourakoitsijoita ja kouluttavat ihmisiä huoltopisteidensä työntekijöiksi. Toisaalta tuulipuistojen rakennustyöt tuovat kaupunkeihin työntekijöitä myös muualta, mikä vilkastuttaa muun muassa majoitus- ja ravintolatoimintaa, päivittäistavarakauppaa ja muiden paikallisten palveluiden käyttöä.
– Vuonna 2022 Kalajoella rekisteröitiin reippaasti yli 10 000 tuulivoimarakentamisen mukanaan tuomaa ulkomaista yöpymistä, Himanka kertoo.
Lisäksi Himanka mainitsee tuulivoiman konkreettisia, paikallisesti näkyviä vaikutuksia, kuten tiestön paranemisen, metsienhoidon helpottumisen ja satamatoiminnan kehittymisen.
Sekä Himangan että Niinistön mukaan molemmilla kaupungeilla on hyvät ja tarkoin suunnitellut kriteerit tuulivoiman rakentamisen suhteen. Niitä noudattamalla tuulivoimaa voidaan rakentaa kaupunkeihin kestävällä tavalla.
”Nuoriso saattaa kommentoida tuulimyllyistä, että vihdoin täällä on edistystä.”
– Linjaukset ovat kyllä pitäneet hyvin ainakin täällä Kalajoella, Himanka toteaa.
Vaikka vastustaviakin mielipiteitä löytyy sekä Kannuksesta että Kalajoelta, ovat Himanka ja Niinistö panneet merkille etenkin nuorten positiivisen suhtautumisen tuulivoimaan.
– Kun paikallisten nuorten kanssa keskustelee, useimpien mielestä on todella hienoa, että Kalajoella on tuulivoimaa, Himanka sanoo.
– Nuoriso saattaa kommentoida tuulimyllyistä, että ”vihdoin täällä on edistystä!” Toisaalta jotkut eivät edes huomaa myllyjä, kun he ovat kasvaneet melkein koko ikänsä niiden lähellä, Niinistö huomauttaa.
Nyt myös tuulivoimaloiden komposiittijätettä voidaan uusiokäyttää
Tuulivoimaloiden osien kierrätys on ajankohtaista tuulivoimaloiden elinkaaren lopussa. Turbiinit sisältävät mm. metallia, muovia ja komposiitteja. Koska yli 90 % tuuliturbiineista koostuu metalleista, on niiden kierrätys suhteellisen helppoa Suomessa.
Esimerkiksi sähkökeskukset, konehuoneet ja elektroniikat on mahdollista kierrättää varaosina uusissa tuulivoimaloissa. Tuulivoimalat ovat olleet 80-95 % kierrätettäviä, mutta lavoista tulevaa jätettä on haastavampaa hyödyntää.
Kotimaista kehitystä
Tuuliturbiinin lavat ovat pääasiallisesti muovikomposiittia, eli esim. lasikuidulla lujitettua muovia. Ympäristöministeriön rahoittamassa ja Muoviteollisuuden vetämässä KiMuRa-hankeessa (Kierrätetty Murskattu Raaka-aine) onnistuttiin selvittämään ja hyödyntämään lapojen komposiittijätettä sementin tuotannossa. Ensimmäiset tuulimyllyjen lavat kierrätettiin onnistuneesti Suomessa keväällä 2022.
Kuusankoski Recycling prosessoi lavat ja kuljetti jätteen Finnsementille, joka käytti komposiittijätettä kotimaisen sementin tuotannossa. Sementin valmistus on energiaintensiivinen prosessi, jossa komposiittien rakenneosana käytettävät muovit korvasivat fossiilista polttoainetta. Tämä vähensi prosessin CO2-päästöjä merkittävästi.
Luontoselvittäjän toimisto sijaitsee metsän keskellä
Tuulipuistojen rakennusvaihetta edeltää säntillinen luontoselvitys, jossa kartoitetaan hankealueen luonnonarvoja muun muassa luontotyyppiin ja lajistoon liittyen. Mutta millaista työ käytännössä on? Lähdimme luontoselvittäjän matkaan katsomaan, mitä kaikkea selvityspäivät pitävät sisällään.
Lokakuinen aamu vasta valkenee, kun parkkeeraamme biologi Vesa Hyyryläisen kanssa auton Vaalassa sijaitsevan Ruunasalmensuon kupeeseen. Vaalan tuulipuistohankkeen luontoselvityksissä on edetty lintujen syysmuuton tarkkailuun, jonka Hyyryläinen on ottanut vastuulleen. Aiemmin tänä vuonna on jo tutkittu muun muassa alueen lepakko- ja liito-oravatilannetta sekä lumijälkiä.
Vesa Hyyryläinen
Eläköitynyt biologi ja luokanopettaja, joka tekee yrityksensä kautta mm. luontoselvityksiä ja vetää lintu-, kasvi- ja hyöteiskursseja sekä luontoretkiä Kainuussa.
Innokas luonnonsuojelija, aktiivinen rengastaja ja Sääksisäätiön varapuheenjohtaja.
Laulaa Eino Leinon runoutta tulkitsevassa Panleino-kvartetissa.
Hyyryläinen nappaa auton takakontista mukaansa lintujen muuttoseurannan kannalta keskeisiä työvälineitä, kuten kiikarit, kaukoputken, paikantimen ja kompassin. Eväitä ei sovi unohtaa, sillä havainnointipäivät venyvät usein pitkiksi. Mukaan lähtee myös lintuharrastajille tuttu seipiö eli tukikeppi, jonka päähän kiinnitetään kiikarit.
– Tämä on suomalainen keksintö, todella kätevä vempain. Helpottaa kiikarointia huomattavasti, kun kädet voivat olla rennosti alhaalla sen sijaan, että ne pitelisivät kiikareita silmien korkeudella, Hyyryläinen kehuu.
Kun kaikki tarpeellinen on pakattu mukaan, lähdemme kulkemaan kohti lumisen suoaukean reunaa. Sieltä löytyy Hyyryläisen mukaan hyvä staiji- eli havaintopaikka, josta näkee tarkasteltavan alueen kohtalaisen hyvin. Rämpiessämme staijipaikalle kokenut biologi arvioi metsän tilaa.
– Tämä on tämmöistä talousmetsää. Usein näitä hankkeita halutaan rakentaa juuri tällaisille alueille. Ehkä koetaan, että talousmetsät voidaan helpommin valjastaa tuulivoiman käyttöön, Hyyryläinen pohtii.
Kuljettuamme jonkin aikaa syvemmälle metsään eteemme avautuu suo, jonka reunamille jäämme passiin. Hyyryläinen nappaa kompassin käteensä ja piirtää lumen peittämään maahan ilmansuunnat.
– Tästä on helppo katsoa, mihin päin linnut ovat matkalla.
Kun lunta ei ole apuna, hän kertoo askartelevansa ristin lähistöltä löytyvistä kepeistä. Kompassi on oltava aina mukana, koska lintujen muuttoselvitystä tehtäessä on tärkeää saada selville niiden lentosuunnat.
Tarkkoja näkö- ja kuulohavaintoja
Hyyryläinen avaa rutinoituneesti kännykästään maastokartta-applikaation ja merkitsee paikan muistiin. Sitten hän kaivaa repustaan havaintopaperin ja kirjaa sivun yläreunaan staijipaikan tarkat koordinaatit, senhetkisen säätilan ja havainnoijien nimet.
Päivän aikana paperille kerätään yksityiskohtaisesti kaikki havainnot alueella tiettyyn aikaan nähdyistä tai kuulluista lintulajeista, niiden määrästä, sukupuolesta sekä lentosuunnasta ja -korkeudesta.
– Tässä työssä täytyy olla tarkkana ja myös kuulostella, minkä lajien ääniä ympäriltä kuuluu, Hyyryläinen kertoo.
Keskustelumme keskeytyykin aamun aikana usein, kun Hyyryläinen kuulee urpiaisten ääntelyä jostain havainnointialueen lähettyviltä, hoksaa puun latvassa jököttävän metson tai arvioi ohi lehahtavan räkättirastasparven kokoa. Silloin alkaa kynä sauhuta, ja paperille ilmestyy ulkopuolisen silmin kryptisiä muistiinpanoja.
– Tähän aikaan lintujen muuttoliike on jo paljon vaisumpaa kuin esimerkiksi kuukausi sitten. Silloin yksi sivu täyttyi nopeasti monesta eri lajihavainnosta, mutta nyt lajeja näyttää olevan vähemmän paikalla.
Hyyryläinen kertoo vaihtavansa staijipaikkaa useasti aina yhden selvitysjakson aikana, jotta koko alueen muuttohavainnot tulee kirjattua paperille mahdollisimman tarkasti. Yhden selvityspäivän aikana hän kuitenkin pysyy samalla stajipaikalla, ja siirtyy vasta seuraavana päivänä toisaalle. Tällöin havainnot tarjoavat kaikista kattavinta tietoa lintujen syysmuutosta.
Muuttoselvitystä tekevät luontoselvittäjät voivat seurata lintujen liikkeitä myös nosturista käsin, jolloin havainnointi voidaan suorittaa yhdestä paikasta koko selvitysjakson ajan. Hyyryläinen ei kuitenkaan ole vaatinut tämän hankkeen kohdalla nostureiden toimittamista selvitysalueelle, vaan turvautuu ahkeraan staijipaikan vaihtoon.
– Ehkä mä olen niin kivikauden ukko, etten ole niitä käyttänyt, hän vitsailee.
– Useimmilla tarkkailualueilla on kuitenkin korkeita maastonkohtia, joilta on hyvä näkyvvyys.
Vesa Hyyryläinen käyttää lintujen syysmuuton tarkkailussa apuvälineinään muun muassa kaukoputkea ja kiikareita.
Hyyryläinen kertoo olleensa kiinnostunut luonnosta jo pikkupojasta lähtien. Etenkin hyönteiset ja linnut ovat lähellä hänen sydäntään.
– Penskana pyydystin esimerkiksi perhosia ja tutkin niitä suurella innolla. Olin niistä ihan lumoutunut.
Luontoselvitystöihin hän ajautui sattuman kautta muutettuaan Kainuuseen. Ennen sitä Hyyryläinen oli tehnyt pitkän uran niin luokanopettajana kuin opettajankoulutuksen parissa useassa yliopistossa, ja vetänyt myös ekologian kursseja Lammin biologisella asemalla.
– Kymmenisen vuotta sitten niitä yhteydenottoja alkoi tulla. Perustin sitten luonto- ja kulttuuriyritykseni Paltamo Pandionin, jonka kautta rupesin tekemään myös näitä selvitystöitä, hän muistelee.
Useat yritykset ovat olleet harjaantuneeseen mieheen yhteydessä etsiessään hankkeilleen pätevää luontoselvittäjää. Hyyryläisen mukaan on äärimmäisen tärkeää, että selvitystyötä tekevä on kokenut metsässä liikkuja ja tuntee eri alueiden lajistoa ja kasvistoa hyvin.
– Miten sitä pärjäisi vaikka tässä muuttoselvityksen tekemisessä, jos ei tunne lintuja? Havaintojen on oltava tarkkoja ja luotettavia.
Luontoselvityksissä tehdyt havainnot vaikuttavat hankkeisiin monin tavoin
Tarkkuutta luontoselvittäjän työ tosiaan vaatii. Havainnot nimittäin vaikuttavat esimerkiksi hankealueelle kaavailtujen tuulimyllyjen määrään ja sijaintiin sekä sähkölinjojen reitteihin.
Tuulivoimayhtiöiden alkuperäisiä suunnitelmia muokkaavat muun muassa soidinalueiden, tiettyjen eläinten ja rauhoitettujen kasvilajien esiintyminen hankealueella. Myös lintujen lentoradoilla on suuri merkitys tuulipuistojen toteutuksen kannalta.
– Yhdessä tuulivoimaprojektissa seurasin kahta satelliittipaikantimilla varustettua sääkseä ja huomasin, että toisen lentorata meni selvästi päällekkäin sellaisen kohdan kanssa, jonne oli ajateltu rakentaa voimala. Kun tämä kävi ilmi, sitä ei rakennettukaan. Että tällaisia suoria ratkaisuja voidaan näiden seurantojen avulla saada aikaan, Hyyryläinen kertoo.
Jo eläköitynyt biologi tekee edelleen luontoselvityksiä, sillä hän haluaa olla vaikuttamassa hankkeiden kestävään toteutukseen. Toki työn toteutustapa vetää Hyyryläistä myös puoleensa. Vaikka luontoselvityksiä pääsee tekemään myös elokuun lämmössä, ei lokakuun tuulinen aamu näytä hätkähdyttävän kokenutta eränkävijää.
– Luonnossa liikkumista ei voita mikään!
Mikä luontoselvitys?
Tuulivoimahankkeita edeltää aina laaja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA), jonka tarkoituksena on varmistaa, että suunnitellun hankkeen ympäristövaikutukset – kuten melu- ja maisemahaitat sekä viihtyvyys- ja luontovaikutukset – selvitetään riittävällä tarkkuudella. YVA-menettelyssä pyritään lisäksi osallistamaan paikallisia ja lisäämään tietoisuutta hankkeesta muun muassa asukaskyselyjen avulla.
YVA-menettelyyn kuuluvissa luontoselvityksissä tutkitaan muun muassa hankkeiden vaikutuksia maaperään, vesistöihin, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Selvitysten tavoitteena on löytää ratkaisuja siihen, miten hanke voidaan toteuttaa mahdollisimman kestävästi.
YVA-selostuksen valmistuttua hankekaavoja muokataan tarpeen mukaan esimerkiksi poistamalla tai siirtämällä turbiinien paikkoja.
