Voiko tuulivoimapuistoissa liikkua vapaasti?

Rakennusaikaa lukuun ottamatta tuulivoimapuistoja ei aidata, eli alueella voi kulkea vapaasti puiston valmistumisen jälkeen. Niissä saa siis esimerkiksi sienestää, marjastaa, metsästää ja harrastaa muita aktiviteetteja. Voimaloita varten rakennettu ja kunnostettu tiestö jopa helpottaa alueella liikkumista. 

Talvipakkasilla tuulivoimaloiden lapoihin saattaa kertyä jäätä, jolloin on suotavaa välttää voimaloiden läheisyydessä liikkumista. Suurin osa jäästä irtoaa lavoista värähtelyn ja paineen ansiosta, kun lavat ohittavat voimalan tornin. Lapojen jäätymistä voidaan kuitenkin vähentää muun muassa lapalämmityksen avulla.

Kuinka vihreää tuulivoima todellisuudessa on?

Tuulivoima on uusiutuva, lähes päästötön energiantuotantomuoto. Sillä on merkittävä rooli Suomen energiatavoitteiden saavuttamisessa. Se on myös yksi energiatehokkaimmista tavoista tuottaa sähköä, sillä tuuli itsessään on loppumaton sähköntuotannon raaka-aine, eikä se vaadi esimerkiksi erillistä kuljettamista tuotantopaikalle. Tuulivoima ei saastuta ilmaa, vettä eikä maaperää, ja moderni tuulivoimala tuottaa 5–8 kuukaudessa sen valmistamiseen jarakennuttamiseen, käyttöön, huoltamiseen sekä purkuun kuluvan energian. 

Leviääkö turbiinien lavoista haitallisia aineita luontoon?

Tuulivoimaloiden lavat koostuvat suurelta osin lasi- ja hiilikuidusta, epoksihartsista sekä kerroslevyrakenteen ydinaineista, kuten puusta tai muovista. Lavat on suojattu joko maalipinnalla tai gelcoat-pinnoitteella. Pinnoitteet suojaavat lapojen sisäosissa käytettyä epoksihartsia ja muita materiaaleja siten, etteivät ne pääse liukenemaan esimerkiksi veden mukana ympäröivään luontoon.

Pintamateriaalit pitävät huolen siitä, että lavat säilyttävät toimintakykynsä turbiinien suunnitellun käyttöiän ajan. Lapoja myös tarkastetaan säännöllisin väliajoin, ja pintakerrokseen tulleet kulumat korjataan. On erittäin epätodennäköistä, että turbiineista irtoaisi luontoon ja sitä kautta ihmisen elimistöön haitallisia aineita, vaikka niiden rakennusaineina käytetäänkin muun muassa epoksihartsia.

Onko tuulivoima vaaraksi nisäkkäille?

Tuulivoimahankkeiden vaikutuksia eläimistöön selvitetään ja mallinnetaan tarkasti niiden suunnitteluvaiheessa. Vaikutuksia arvioidaan muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn kuuluvissa luontoselvityksissä sekä kaavoitusvaiheessa.

Tuulivoimapuistoissa liikkuu paljon riistaeläimiä ja muita nisäkkäitä. Havaintojen mukaan tuulivoimalat ja niiden toiminta ei häiritse näiden eläinten toimintaa ja olemista alueella.

Millaisia vaikutuksia tuulivoimalla on lintuihin?

Tuulivoimalla on nisäkkäisiin verrattuna suurempi vaikutus linnustoon, sillä voimalat aiheuttavat törmäysriskin, ja lapojen liikkeellä voi olla häiritsevä vaikutus lintujen pesintään sekä ravinnon etsimiseen. Näitä vaikutuksia voidaan kuitenkin minimoida suunnittelemalla voimaloiden sijainnit ja niiden määrä luontoarvot huomioiden. Kun voimalat sijoitetaan sellaisille alueille, joissa lajien tiheydet ovat alhaisia ja törmäysten todennäköisyydet vähäisiä, ei tuulivoimaloiden rakentaminen todennäköisesti aiheuta merkittävää uhkaa linnuille.

Tuulivoiman vaikutusta linnustoon on tutkittu laajojen seurantatutkimusten ja selvitysten avulla. Niiden mukaan tuulivoimapuistojen vaikutus esimerkiksi lintujen muuttoreitteihin on jäänyt vähäiseksi, sillä muuttolinnut pyrkivät ensisijaisesti kiertämään puistot. Tuulivoima ei myöskään näytä vaikuttavan lintujen ruoka- ja lepäilyalueiden sijaintiin. Selvitysten perusteella myös lintujen törmäykset voimaloihin ovat jääneet vähäisemmiksi kuin hankkeiden suunnitteluvaiheessa on arvioitu.

Aiheutuuko tuulivoimasta suuria meluhaittoja?

Kuten miltei kaikki teollinen toiminta, myös tuulivoiman tuottaminen aiheuttaa ääntä. Tuulivoimaloiden kehitystyö on kuitenkin johtanut niiden lähtömelutason laskemiseen viime vuosien aikana.

Suomessa tuulivoimaloiden äänitasoja säännellään valtioneuvoston antamalla ääniohjearvoasetuksella. Asetus linjaa, että voimaloista lähtevä ääni ei saa pysyvän tai vapaa-ajan asutuksen ulkoalueilla ylittää yöllä 40 ja päivällä 45 desibelin rajaa. Voimaloista aiheutuva meluhaitta saa siis korkeimmillaan vastata esimerkiksi jääkaapin hurinaa. Vuonna 2015 voimaan tullut asetus tiukensi ohjearvoja aiemmin voimassa olleisiin nähden. Nykyään tuulivoimaloiden sallitut äänentasot ovat asutuksen läheisyydessä 5–10 desibeliä matalammat verrattuna muihin ihmistoiminnoille sallittuihin äänentasoihin.

Aiheutuuko tuulivoimaloista lähtevästä infraäänestä negatiivisia terveysvaikutuksia?

Infraäänellä tarkoitetaan matalataajuista ääntä, jonka ihminen voi kuulla ainoastaan silloin, kun sen voimakkuus yltää 100–120 desibeliin. Tuulivoimaloiden tuottama infraääni jää kuitenkin noin 50–70 desibeliin, eikä ihminen siis voi kuulla sitä.

Altistumme päivittäin erilaisille infraäänille, sillä niitä esiintyy niin luonnossa kuin erilaisisten teollisten prosessien yhteydessä. Infraääntä tuottavat muun muassa aallot ja tuuli sekä liikenne ja käynnissä oleva pyykinpesukone. Tuulivoimaloiden aiheuttama infraääni ei eroa muusta ihmisen kuulemattomissa olevasta infraäänestä millään tavalla.

Infraäänen terveysvaikutuksia on tutkittu tieteellisin menetelmin sekä Suomessa että muualla maailmassa. Ei-kuultavalla infraäänellä ei tutkimustulosten mukaan ole yhteyttä terveysvaikutuksiin.

Pitävätkö tuulivoimaloiden melumallinnukset paikkansa?

Tuulivoimaloiden äänitasoa arvioidaan hankesuunnittelussa melumallinnuksilla, jotka on laadittu ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Muuhun Eurooppaan verrattuna Suomessa kehotetaan käyttämään melumallinnuksissa huomattavasti tiukempia parametrejä, jotta mallinnuksen antamat arvot eivät ylittyisi turbiineita lähimpänä olevien kiinteistöjen alueella. Ympäristöministeriön melumallinnusohjeessa edellytetään myös matalataajuisen äänen leviämisen mallintamista.

Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu, että ympäristöministeriön äänimallinnusohjeistusta noudattaneissa hankkeissa mallinnustulokset vastaavat erittäin hyvin mittaustuloksia, jotka on tehty valmistuneissa tuulivoimapuistoissa. Näissä tutkimuksissa ääntä mitattiin useassa kohteessa sekä ulkona että sisätiloissa.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan tuulivoimaloista lähtevä ääni ei saa ylittää päivällä 45 desibelin ja yöllä 40 desibelin rajaa asuinrakennusten ja loma-asuntojen välittömässä läheisyydessä. Tuulivoimapuiston valmistuttua voidaan tarvittaessa tehdä tarkistusmittauksia, jotka ajoitetaan sääolosuhteiden kannalta sellaiseen aikaan, jolloin meluhaitat ovat suurimmillaan. Mikäli ääniarvot ylittävät sallitut desibelirajat, tuulivoimapuiston omistajan tulee ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi.

Miten tuulivoimalat tuottavat sähköä?

Tuulivoimalat tuottavat energiaa täysin uusiutuvasta luonnonvarasta. Turbiinit tuottavat sähköä muuttamalla tuulen energiaa muodosta toiseen.

Ensin voimalat muuttavat tuulen liike energian mekaanikseksi energiaksi, kun tuuli alkaa liikuttaa turbiinien lapoja. Lapojen liike saa voimalan akselin pyörimään, joka puolestaan pyörittää generaattoria. Generaattorissa pyörimisenergia muutetaan sähköksi, joka johdetaan muuntajaan ja sieltä edelleen sähköverkkoon ihmisten käytettäväksi.

Kuinka paljon yksi tuulivoimala tuottaa sähköä?

Se, kuinka paljon tuulivoimala tuottaa energiaa, riippuu tuulen nopeudesta ja sen jakaumasta. Voimalat pyritäänkin sijoittamaan tuulisiin paikkoihin, ja mahdollisten hankealueiden tuuliolosuhteita tutkitaan tarkasti ennen kuin niille aletaan kaavailla tuulivoimapuistoa. Myös tuulivoimaloiden napakorkeudella on merkitystä sen suhteen, kuinka paljon voimala tuottaa energiaa. Ylhäällä tuulen nopeus kasvaa huomattavasti, minkä takia korkeammat voimalat tuottavat enemmän sähköä.

Aiheutuuko tuulivoimaloista häiritsevää välkettä?

Välke syntyy tuulivoimalan liikkuvien lapojen varjosta silloin, kun aurinko paistaa voimalan takaa. Valon ja varjon vaihtelu on havaittavissa vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina, eli vain joinain tunteina vuodessa. Välke otetaan huomioon myös tuulivoimapuiston rakennuslupaa myönnettäessä. Koska voimaloiden sijoittelussa huomioidaan äänen kannalta riittävä etäisyys asutukseen, yleensä samalla vältytään myös välkkymishaitoilta.

Kannattaako Suomeen rakentaa aurinkovoimaa?

Aiemmin on ajateltu, että Suomeen ei kannata rakentaa aurinkovoimaa, sillä aurinko paistaa täällä vähemmän verrattuna esimerkiksi Etelä-Euroopan maihin. Aurinkovoimateknologia on kuitenkin kehittynyt huimasti viime vuosina. Paneelit ovat nykyään huomattavasti tehokkaampia, ja niiden rakentaminen on myös halvempaa kuin ennen. Näin ollen aurinkovoima on Suomenkin säteilyolosuhteissa kannattava investointi.

Monessa Suomen kolkassa, mutta etenkin maamme lounaisosissa on hyvät säteilyolosuhteet. Ne ovat verrattavissa esimerkiksi Pohjois-Saksaan, jonne on rakennettu useita aurinkovoimaloita. Aurinkovoimaa saadaan hyödynnettyä erityisesti keväällä ja kesällä, mikä tuo hyvää tasapainoa uusiutuvan energian kentälle: kesäisin tuulivoimatuotanto nimittäin vähenee hieman verrattuna muihin vuodenaikoihin.

Suomeen on kannattavaa rakentaa aurinkovoimaa myös käyttöteknisistä syistä johtuen. Nykyään aurinkopaneelit pystyvät hyödyntämään suoran auringonvalon lisäksi lumihangesta heijastuvaa valoa. Paneelien käyttöikä on pohjoisissa olosuhteissa myös korkeampi verrattuna eteläisten maiden aurinkopaneeleihin. Etelän lämmössä paneelit kuumenevat enemmän, mikä aiheuttaa niiden nopeamman kulumisen ja laskee paneelien käyttöikää.

Heijastavatko aurinkopaneelit valoa?

Aurinkopaneelit on suunniteltu siten, että ne heijastavat mahdollisimman vähän valoa lähiympäristöönsä. Myös voimalan läheisyyteen istutetulla kasvillisuudella voidaan välttää mahdollisen heijastumisen syntymistä, mikäli se koetaan ongelmaksi.

Voivatko aurinkovoimaloiden paneelit vaikuttaa negatiivisesti ympäröivään luontoon?

Aurinkovoimaloiden paneelit koostuvat pääosin metallista, lasista ja piistä. Ne eivät aiheuta paloturvallisuusriskiä, eikä niistä liukene haitallisia aineita ympäristöön. Pelloille rakennettavat aurinkovoimalat voivat päinvastoin pienentää paikallisia vesistövaikutuksia, kun peltoja ei enää tarvitse lannoittaa.

Aiheutuuko aurinkovoimaloista melua?

Itse aurinkopaneelit eivät aiheuta melua, mutta voimaloiden muusta infrastruktuurista lähtee jonkin verran ääntä. Voimaloiden invertterit ja muuntamot aiheuttavat päällä ollessaan jonkin verran melua. Näistä laitteista invertterit ovat päällä ainoastaan auringon paistaessa, eli esimerkiksi öisin ne eivät aiheuta minkäänlaista ääntä.

Meluhaitta on korkeimmillaan voimaloiden lähellä, ja se alkaa laskea heti aurinkovoimalasta poispäin mentäessä. Voimaloiden rakentamiseen liittyvät suojaetäisyydet pitävät kuitenkin huolen siitä, ettei aurinkovoimaloista aiheudu merkittävää äänihaittaa, joka kantautuisi esimerkiksi läheisille asuinalueille.

Miten aurinkovoimapuistot vaikuttavat maisemaan?

Aurinkovoimapuistoilla on suhteellisen pieni vaikutus maisemaan. Paneelit ovat useimmiten noin 3 metrin korkuisia, eivätkä ne näin ollen näy kovin kauas hankealueesta. Paneelikenttiä ei myöskään päällystetä esimerkiksi hiekalla tai asfaltilla, eli niittykasvillisuus pääsee kasvamaan puiston alla.

Lisäksi voimalat on mahdollista maisemoida esimerkiksi istuttamalla niiden ympärille puustoa. Keskustelemme hankekehityksen aikana voimalan lähinaapureiden kanssa maisemavaikutuksista ja pyrimme lieventämään niitä asukkaiden toiveiden mukaisesti.

Saako aurinkovoimapuistossa liikkua vapaasti?

Toisin kuin tuulivoimapuistot, aurinkovoimapuistot lähtökohtaisesti aidataan. Aitaus tehdään turvallisuussyistä, joskin on myös mahdollista, että puisto jätetään aitaamatta. Useimmiten pelastusviranomainen kuitenkin vaatii aurinkovoimaloiden aitaamista. Näin ollen ulkopuoliset eivät pääse liikkumaan aidatun alueen sisäpuolella.

Vaikka puistot yleensä aidataankin, huomioidaan aitojen rakennuksessa myös eläimet, joita liikkuu voimala-alueen lähistöllä. Aitoihin jätetään monesti ekologisia käytäviä, joita myöten eläimet pääsevät kulkemaan, eikä niiden näin ollen tarvitse kiertää koko aurinkovoimapuistoa.