Lapojen uusi elämä

Reverlast antaa käytettyjen tuulivoimaloiden lavoille uuden tarkoituksen

Tiensä päähän tulleille tuulivoimaloiden lavoille kehitellään jatkuvasti uusia kierrätyskeinoja. Suomalainen Reverlast keksi tehdä vanhoista lavoista laitureita, jotka kestävät kovaakin kulutusta.

Sade ropisee maassa makaavan jättimäisen rakennelman pinnalla, joka on vielä hetki sitten toiminut tuulivoimalan lapana valjastaen tuulta sähköntuotannon tarpeisiin. Lapa on kulkenut yhdestä Suomen monista tuulivoimapuistosta Otaniemeen, jossa suomalaisyrittäjät antavat sille uuden elämän laiturina.

Idea käytetyistä lavoista laitureiden rakennusaineena lähti liikkeelle, kun Reverlastin perustaja Johannes Peace näki muutamia vuosia sitten uutisen, jossa kerrottiin tuulivoimaloiden lapajätteen hautaamisesta maahan Yhdysvalloissa.

– Ajattelin, että kylläpä näyttää typerältä puuhalta. Materiaali vaikutti kuitenkin ihan käyttökelpoiselta.

Tiensä päähän tulleiden lapojen maahan hautaaminen on ollut Suomessa kiellettyä jo pitkään. Kun voimala tulee elinkaarensa päähän, saadaan muun muassa sen tornissa ja moottorissa käytetyt metallit kierrätettyä lähes kokonaan. Lavoissa käytetty lasikuitu on kuitenkin hankalammin kierrätettävissä. Nykyään lapajätettä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi sementin raaka-aineena, ja onpa niistä tehty Peacen mukaan myös sähkötolppia, kukkaruukkuja ja aurinkotuolejakin.

– Ihan mielenkiintoisia ideoita on moneen eri suuntaan tähän uusiokäyttöön liittyen. Me haluamme tällä hetkellä kuitenkin keskittyä sellaisiin tuotteisiin, joiden kohdalla tällä materiaalilla on selkeästi iso arvo.

Lasikuitu on vahvaa ja hyvin korroosiota kestävää materiaalia, jota käytetään usein hyväksi muun muassa veneteollisuudessa. Sen takia materiaali soveltuu hyvin myös laitureiden valmistukseen. Reverlastin tuotteissa lavat toimivat laituria kelluttavina ponttoneina. Kansirakenne puolestaan on lehtikuusta, joka sekin on kulutusta kestävä materiaali.

– Kansirakenne kestänee parikymmentä vuotta, ja muun rakenteen pitäisi kestää hyvin vielä pidempäänkin. Kantta voi myös helposti huoltaa, kertoo Ossi Heiskala, toinen Reverlastin perustajista.

Peacelle ja Heiskaselle on tärkeää, että heidän valmistamansa tuotteet ovat ekologisesti kestäviä. Lapojen kierrätys laitureiksi ehkäisee heidän alustavien laskelmiensa mukaan tonnikaupalla ympäristölle haitallisten CO2-kaasujen syntymistä.

– Esimerkiksi Wingman-laiturimme kohdalla ehkäisemme materiaalihankinnan osalta noin 2 tonnia hiilidioksidiekvivalentteja pääsemästä ilmakehään. Lisäksi kun vertaamme omaa valmistusmateriaaliamme esimerkiksi betoni- tai muovivalmisteisiin laitureihin, tulee lisäsäästöä vielä 0,6 tonnia, Heiskala summaa.

Reverlastin perustajat haluaisivat, että myös muut intoutuisivat näkemään lapajätteessä uusia kierrätysmahdollisuuksia. He ovat itse pohtineet sen hyödyntämistä laiturien lisäksi esimerkiksi suurempien kelluvien rakenteiden valmistamisessa. Vaikka mitä muitakin mahdollisuuksia voisi löytyä, jos vain tarpeeksi monet miettisivät vaihtoehtoisia käyttötarkoituksia lapajätteelle.

– Ongelmahan ei yksin ratkea sillä, että me rakennamme lavoista laitureita. Jos keräisimme kaikki vuosittain käytöstä poistetut siivet koko maailman tuulipuistoista, voisimme teoriassa tehdä noin 400 kilometriä pitkän laiturisillan. Sitä pitkin pääsisi meriteitse Helsingistä Tukholmaan, Peace naurahtaa.

Ennen kuin Reverlastilla siirrytään suunnittelemaan tarkemmin lasikuitulapojen muita käyttömahdollisuuksia, aikovat Peace ja Heiskala valmistaa laitureita eri tarkoituksiin. He toivovat kuluttajien arvostavan paitsi niiden ympäristöystävällisyyttä, myös uutta muotokieltä. Heiskala intoutuu maalailemaan kuvaa uudentyyppisistä laitureista suomalaisessa mökkimaisemassa:

Mielestäni on todella vinha ajatus, että esimerkiksi mökkirannan laituri on rakennettu 30 vuotta vanhasta siiven kappaleesta, joka on pyörinyt tuolla korkeuksissa 300 kilometrin tuntivauhtia ja päätynyt sieltä sitten täysin toisiin tehtäviin.